Hyvinvointi

Hyvinvointi koostuu yleisturvasta, laadukkaista sosiaali- ja terveyspalveluista sekä mahdollisuuksista harrastaa. Liikunta ja kulttuuri lisäävät onnellisuutta, fyysistä ja psyykkistä terveyttä, sekä toimivat ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä. On tärkeää, että yhteiskunnan turvaverkko ottaa kiinni, kun ihminen kokee vastoinkäymisiä.

Yleisturva

Kannatan SDP:n ajamaa Yleisturvaa, joka korvaa nykyisen sosiaaliturvamallin. Yleisturva-mallissa parempi perusturva ei koostu vain toimentuloturvasta, vaan lisäksi aktivoivista ja kannustavista palveluista sekä johdonmukaisesta asumisen tuesta. Parempi perusturva on pystyttävä konkretisoimaan siten, että sitä pystytään myös mittaamaan hyvinvointihyötynä. Yleisturvan tarkoituksena on sosiaaliturvajärjestelmää uudistamalla, ihmisten työskentelyn ja toimeentulon edellytyksien vahvistaminen siten, että se parantaa laajasti hyvinvointia ja vähentää eriarvoisuutta.

Mielenterveys

Sote-uudistuksessa on muistettava mielenterveyspalvelut. On varmistettava, että palvelut ovat jatkossa jokaisen henkilön tarpeita vastaavia ja hyvälaatuisia koko maassa. Hoitoon on päästävä nopeasti silloin kun on tarve. Sote-uudistuksessa mielenterveyspalvelut on rakennettava ennaltaehkäisevä näkökulma edellä: tehokkainta ja inhimillisintä on, että ongelmiin saa avun jo niiden alkuvaiheessa, ennen kuin ne pahenevat. Kelan tukemaan psykoterapiaan tulisi päästä nykyistä helpommin.

Mielenterveystyössä yhtenä näkökulmana on otettava huomioon myös yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjunta. Tämä ongelma on viime vuosina koskettanut erityisesti nuoria aikuisia. Etsivän nuorisotyön resurssit on turvattava tulevalla hallituskaudella. Työkaluja yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjumiseen ovat myös erilaiset matalan kynnyksen vapaaehtoistyönä toteutettavat palvelut, kuten nuorisokahvilat, ystävätoiminta ja vertaistuki. Näiden kolmannen sektorin toimijoiden toiminnan jatkuvuus on tärkeää taata.

Tärkeä teema mielenterveysasioissa on myös niihin liittyvän stigman poistaminen. Maahamme on luotava kulttuuri, jossa omia mielenterveysongelmia ei tarvitse peitellä ja niistä voi puhua avoimesti. Tällöin myös avun hakeminen on helpompaa.

Kulttuuri

Kulttuurialat tuottavat 3,6 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta, eli enemmän kuin esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kulttuurialat tulee nähdä työllistäjänä, arvon tuottajana suomalaiselle yhteiskunnalle sekä ennaltaehkäisevänä mielenterveystyönä. Tulevalla hallituskaudella tulee budjetoida prosentti taiteelle valtion budjetista.

Prosentti taiteelle -periaate tulisi ottaa käyttöön valtakunnallisesti ja tukea kulttuurialoja paitsi paikallisesti, niin myös valtion tasolla. Kulttuurialoja voisi hyödyntää paljon kattavammin julkisten investointien yhteydessä. Kulttuuri kuuluu kaikille, ja sen vuoksi kulttuuripalveluja tulisi olla tarjolla eri tulotason omaaville ihmisille. Julkista tukea nauttivat kulttuurilaitokset ja taiteilijaryhmät voisi sitouttaa lähiyhteisöjensä kehittämiseen. Tässä tulisi huomioida erityisesti alueet ja ryhmät, jotka ovat muuten vaarassa jäädä kulttuuripalvelujen ulkopuolelle. Tällöin kulttuuri saataisiin palvelemaan uudella tavalla hyvinvointia.

Liikunta

Matalan kynnyksen liikuntamahdollisuudet ovat välttämättömiä kansanterveyden kannalta. Erityisesti lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia tulee tukea. Liikunnassa on hyvä korostaa sen arvotavoitteita, kuten persoonan kehittymistä ja kasvatusta. Lapsia tulisi kannustaa harrastuksiin pienestä pitäen ja mahdollistaa harrastaminen tulotasosta riippumatta. Harrastusten kautta saadaan tärkeitä sosiaalisia kontakteja ja opitaan kanssakäymistaitoja.

Kaikilla lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus harrastaa, oli hänen mielenkiintonsa sitten urheilussa tai kulttuurissa, siksi on otettava käyttöön valtakunnallinen harrastustakuu. Käytännön keinoja tähän ovat muun muassa urheiluseurojen tukeminen, koulujen tilojen antaminen harrastustoiminnan käyttöön huokeaan hintaan tai maksutta sekä eri harrastusten ja kerhotoiminnan nivominen osaksi koulupäivää. Lajien kokeileminen tulee tehdä helpoksi ja turhaa kilpailullisuutta tulee välttää liian nuorena. Kun ihminen saa kipinän liikkumiseen jo nuorella iällä, jatkuu liikuntaharrastus helposti myös myöhemmin. Nuorena aloitettu liikkuminen heijastuu positiivisena vaikutuksena myös kansanterveydelle.

Myös aikuis- ja senioriväestölle on luotava mahdollisuudet liikkumiseen. Näitä mahdollisuuksia saadaan toimivalla liikuntapaikkarakentamisella, julkisilla liikuntapalveluilla sekä liikuntaneuvonnalla. Arkiliikuntaa tulee edistää esimerkiksi kaavoituksen ja infrastruktuurin avulla. Aktiivisesti liikkuva ihminen jaksaa töissä eläkeikään saakka.