30877733485_dbb3157ac4_o.jpg
 

Koulutus

Koulutus pitää tunnustaa investointina tulevaisuuteen, talouteen ja yhteiskuntaan. Koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle tulee olla laadukas, erilaiset oppijat huomioon ottava ja maksuton.

Panostus koulutukseen on investointi tulevaisuuteen. Panostukset tulee ulottua varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Nuorten osaamista tulee vahvistaa parantamalla varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Suomen ei kannata lähteä mukaan kansainväliseen palkkakilpailuun, sillä pärjäämme parhaiten osaamisella ja laadulla.

Varhaiskasvatus

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on jokaisen lapsen perusoikeus. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja tulee pienentää, koska suuret ryhmäkoot ovat riski lasten turvallisuudelle, sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten jaksamiselle. Varhaiskasvatusmaksuja tulee alentaa tuntuvasti, sillä se on kustannustehokas ja oikeudenmukainen tapa parantaa työn tekemisen kannusteita ja helpottaa perheellisten työssäkäyntiä.

Peruskoulu

Peruskoulu on ollut vuosikymmenien ajan Suomen ylpeyden aihe. Panostetaan siihen jatkossakin. Ala- ja yläkoulussa tulee huomioida tarpeeksi pienet ryhmäkoot, jotta yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelu ja toteuttaminen on mahdollista. Huomioidaan erilaiset oppijat ja sitä kautta erilaiset opetus ja -oppimismetodit. Digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa on hyvä lisäapu, mutta sillä ei voi korvata lähiopetusta. Peruskouluopettajien ammattitaitoa tulee arvostaa. Tulevalla hallituskaudella tulee panostaa erityisesti peruskouluun. Kaikissa kouluissa ympäri Suomen tulee olla yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja perustaitojen oppimiseen.

Toinen aste

Rinteen-Marinin hallituskaudella tehty opppivelvollisuusiän laajennus on ollut tärkeä uudistus ja tasa-arvoteko, koska peruskoulututkinnolla ei enää nykypäivänä työllisty. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan on todennäköistä, että oppivelvollisuusiän laajentaminen on fiskaalisesti neutraalia, jolloin uudistuksesta saadut hyödyt korvaavat kustannukset. Oppivelvollisuusiän laajentamisesta on hyötyä nuorten myöhemmälle työllistymiselle ja tuloille. Tämä lisää valtion verotuloja ja vähentää tulonsiirtoja – jopa niin paljon, että niillä voidaan kattaa opintomateriaalista ja lisäresurssien tarpeesta aiheutuvat kustannukset. Ammatilliseen opetukseen on lisättävä lähiopetusta ja taloudellisia resursseja.

Korkeakoulut

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta tulisi lisätä. Tämä on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja kansainvälisen menestymisen kannalta. Tutkimusta ja koulutusta ei saa asettaa vastakkain rahoituksen mittareina, sillä tulevaisuudessa tarvitaan panostusta molempiin.

Teknologinen kehitys ja globalisaatio todennäköisesti lisäävät osaamisvaatimuksia jatkossa työelämässä. Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly tulee nähdä mahdollisuutena ja uusien työmuotojen mahdollistajana. Suomessa tulisikin panostaa uusiin innovaatioihin sekä tutkimukseen.

Koulutustason nousun pysähtyminen nuorissa ikäryhmissä on kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö. Valtaosassa OECD-maista 25–34-vuotiaat ovat koulutetuin ikäryhmä. Suomessa koulutetuin ikäryhmä ovat 35–44-vuotiaat.

Korkeakoulutettujen muuttoliike ulkomaille tulisi huomioida paremmin. Suomen tulisi brändätä itsensä korkean profiilin työntekijämaana, jossa kannustetaan kouluttautumaan ja luodaan mahdollisuuksia innovatiivisille, koulutetuille ihmisille. Ulkomailta tulleiden korkeakouluopiskelijoiden oleskelulupa valmistumisen jälkeen Suomessa on tällä hetkellä vuosi. Tämä on riittämätön aika, sillä korkeakouluopintojen aikana ei ole välttämättä ehtinyt kerryttää riittävää suomen kielen taitoa, jota edellytetään useilla eri aloilla. Kanadassa vastaava oleskelulupa on 3 vuotta ja samaa tulisi harkita otettavaksi käyttöön myös Suomessa, jotta saamme kansainväliset osaajat pidettyä Suomessa.

Koulutus on yhä kannattava investointi sekä yhteiskunnalle, että opiskelijalle itsellensä. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia tulee tukea ja lisäkouluttautumisen tulee olla mahdollista kaikille. Tätä tavoitetta edistävät joustavat opintopolut ja jatkokouluttautumisen mahdollisuus, jolloin alan vaihtaminen käy helpommin. Jatkossakin tulee säilyttää erillinen ylioppilastutkinto ja erilliset korkeakoulujen pääsykokeet.