Talous ja Työllisyys
Parempi työelämä on yksi SDP:n keskeisimmistä tavoitteista. Työ on yhteiskuntamme kivijalka, jonka pohjalle rakentuvat hyvinvoinnin edellytykset niin yksilön kuin koko yhteiskunnan tasolla: työn kautta kansalaiset saavat toimeentuloa sekä pääsevät osallistumaan merkitystä elämään tuovaan, rakentavaan ja kehittävään yhteistoimintaan muiden ihmisten kanssa.
Kun talous pyörii hyvin, on ihmisillä käytössä riittävästi varoja osallistua yritysten toiminnan ylläpitoon kulutuksen kautta, sekä valtio saa esimerkiksi palkka- ja pääomatuloja verottamalla kerättyä tarpeellisia varoja julkisten palveluiden tuottamiseksi. Talous ja työelämä ovat siis toisiinsa sidoksissa, kuten myös hyvinvointivaltio ja vahva talous.
Työllisyyden kasvu vahvistaa julkista taloutta. Suomen työllisyysaste on Marinin hallituskaudella noussut vuosikymmenen ennätykseen, lähes 75 prosenttiin ja nuorisotyöttömyys on alimmalla tasolla 15 vuoteen! Työllisyysasteessa ero Ruotsiin on kaventunut pienimmäksi tämän vuosituhannen aikana.
SDP:n tavoite ensi vaalikaudella on 80 % työllisyysaste ja tämän jälkeen täystyöllisyys. Työn tuottavuuden kasvaessa hyvinvoinnin tulee jakaantua koko kansalle, ei vain rikkaille. Hyvinvointivaltion tulee pitää huolta kansalaisistaan koko elinkaaren ajan ja mahdollistaa kouluttautuminen, terveydenhuolto sekä yleisturvaan perustuva sosiaaliturva. Erityisesti vanhuus ja lapsuus tulee turvata. Tämä on mahdollista vastuullisen talous- ja työllisyyspolitiikan keinoin.
Energian hinnan nousu koskettaa meitä jokaista. Kotitalouksille on tehty tukitoimia ja mielestäni energian tuottajien ylisuurille liikevoitoille tulee asettaa ylimääräinen vero, jotta muutamat sähköyritykset eivät pääse hyväksikäyttämään ihmisten ahdinkoa.
Mielestäni kohtuullisen toimeentulon raja yhteiskunnassamme on 3000€/kk, koska sillä voi elää inhimillistä elämää myös ruuhka-Suomessa. Noin puolella suomalaisista naisista ansiot ylittävät juuri ja juuri tuon rajan, miehillä hieman useammin. Liian moni suomalainen joutuu tyytymään vähempään, esimerkiksi takuueläkkeeseen joka on noin tuhat euroa kuussa. Haluan korostaa sosialidemokraattisia ja kristillisiä arvoja tässä kohtaa: Ihmisiä ei jätetä heitteille. Köyhyyden vähentämiseksi tullaan tarvitsemaan paitsi julkista taloutta vahvistavia toimia, niin myös aiempaa täsmällisempiä tukien kohdistamista, kaikilla hyvinvoinnin alueilla.
Ammattiyhdistys-liikettä tarvitaan edelleenkin yhtenäiseen palkka-kehykseen, muuten ei paikallisissakaan neuvotteluissa voida onnistua.
Työllisyyden vahvistamiseksi pitää pohtia useita keinoja, niin alueellisia, kuin valtakunnallisia. Osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään pitää kehittää. Lisäksi täsmäkoulutusta tarvitaan teollisuuden investointien tukemiseksi, esimerkkinä alueeltamme perämeren tuulivoimapuistot ja sen tukemana vetyteknologian käyttöönotto Raahen terästehtaalla. Investoinnit uusiutuvaan energiaan luovat runsaasti uusia työpaikkoja koko Pohjoiskalotin alueelle.
Tavoitteita talouteen:
Harjoitetun talouspolitiikan tulee suojata hyvinvointivaltiomme toimintaedellytykset, sekä yhteiskuntamme heikoimpia.
Tavoitellaan kestävää kahden prosentin talouskasvua.
Talouskasvua luodaan investoinneilla koulutukseen, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä vihreään siirtymään.
Suomalaisyritysten kasvua ja kansainvälistymistä tulee tukea.
KIKY-maksut tulee siirtää takaisin työnantajalle – suomalaiset ovat palkkansa ansainneet!
Sähkön hinnalle tulee luoda hintakatto, sekä palveluiden maksukatot yhtenäistää.
Valtion velkaantuminen tulee taittaa vuoteen 2030 mennessä.
Verotuksesta oikeudenmukaisempaa: veropohjaa tiivistetään ja verovälttelyyn puututaan.
Pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta ei tule nostaa.
Säästetään toimitiloista, toimintaa uudistamalla sekä tekemällä viisaampia hankintoja.
Tehottomia ja haitallisia yritystukia tulee karsia.
Tavoitteita työllisyyteen:
Jatketaan työllisyysasteemme nostoa aina kohti 80 %.
. Parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään.
Työelämän reiluista pelisäännöistä tulee pitää kiinni: vahvistetaan sopimisen kulttuuria ja työmarkkinasääntöjä.
Työvoimapulaan tulee vastata kokonaisvaltaisesti: parannetaan työoloja ja palkkoja sekä lisätään työperäistä maahanmuuttoa.
.Työelämästä tulee tehdä joustavampaa, perheystävällisempää sekä syrjintää tulee torjua.
Perhevapaiden kehittämistä tulee jatkaa, palkka-avoimuutta lisätä sekä työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parantaa.
Työmarkkinarikollisuuteen tulee puuttua. Kriminalisoidaan alipalkkaus, vahvistetaan luottamusmiehen asemaa ja lisätään työsuojelun resursseja.