Koulutus

Koulutus pitää tunnustaa investointina tulevaisuuteen, talouteen ja yhteiskuntaan. Koulutuspolku varhaiskasvatuksesta korkeakoulutasolle tulee olla laadukas, erilaiset oppijat huomioon ottava ja maksuton.

Panostus koulutukseen on investointi tulevaisuuteen. Panostukset tulee ulottua varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Nuorten osaamista tulee vahvistaa parantamalla varhaiskasvatusta ja perusopetusta. Suomen ei kannata lähteä mukaan kansainväliseen palkkakilpailuun, sillä pärjäämme parhaiten osaamisella ja laadulla.

Varhaiskasvatus

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on jokaisen lapsen perusoikeus. Varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja tulee pienentää, koska suuret ryhmäkoot ovat riski lasten turvallisuudelle, sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten jaksamiselle. Varhaiskasvatusmaksuja tulee alentaa, sillä se on kustannustehokas ja oikeudenmukainen tapa parantaa työn tekemisen kannusteita ja helpottaa perheellisten työssäkäyntiä.

Peruskoulu

Peruskoulu on yleissivistävä, hyvän elämän kivijalka - panostetaan siihen jatkossakin.
Ala- ja yläkoulussa tulee huomioida tarpeeksi pienet ryhmäkoot, jotta yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelu ja toteuttaminen on mahdollista. Huomioidaan erilaiset oppijat ja sitä kautta erilaiset opetus ja -oppimismetodit. Digitaalisuuden hyödyntäminen opetuksessa on hyvä lisäapu, mutta sillä ei voi korvata lähiopetusta. Luokanopettajien ammattitaitoa tulee arvostaa. Kaikissa kouluissa ympäri Suomen tulee olla yhtäläinen mahdollisuus laadukkaaseen opetukseen ja perustaitojen oppimiseen.

Toinen aste

Toisen asteen osalta on tärkeä varmistaa laadukas opetus paikkakunnasta riippumatta. Alueellinen eritytyminen on aito haaste, kun muuttotappiokunnissa kamppaillaan lukioverkon tai ammatillisen opetuksen säilymisen puolesta ja kasvukeskuksissa aloituspaikat eivät tunnu riittävän kaikille. Oppimisen tukeen tulee ohjata riittävästi resursseja. Lähiopetuksen on jatkossakin oltava keskeisin opetuksen muoto. Toisella asteella tulee lisätä talous- ja yrittäjäopintoja, sillä ne ovat keskeisiä taitoja yleisivistyksen kannalta.

Korkeakoulut

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitusta tulisi lisätä. Tämä on välttämätöntä Suomen tulevaisuuden ja kansainvälisen menestymisen kannalta. Tutkimusta ja koulutusta ei saa asettaa vastakkain rahoituksen mittareina, sillä tulevaisuudessa tarvitaan panostusta molempiin.

Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly tulee nähdä mahdollisuutena ja uusien työmuotojen mahdollistajana. Suomessa tulisikin panostaa uusiin innovaatioihin sekä tutkimukseen.

Koulutustason nousun pysähtyminen nuorissa ikäryhmissä on kansainvälisesti poikkeuksellinen ilmiö. Valtaosassa OECD-maista 25–34-vuotiaat ovat koulutetuin ikäryhmä. Suomessa koulutetuin ikäryhmä ovat 35–44-vuotiaat.

Korkeakoulutettujen muuttoliike ulkomaille tulisi huomioida paremmin. Suomen tulisi brändätä itsensä korkean profiilin työntekijämaana, jossa kannustetaan kouluttautumaan ja luodaan mahdollisuuksia innovatiivisille, koulutetuille ihmisille.

Koulutus on yhä kannattava investointi sekä yhteiskunnalle, että opiskelijalle itsellensä. Elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia tulee tukea ja lisäkouluttautumisen tulee olla mahdollista kaikille. Tätä tavoitetta edistävät joustavat opintopolut ja jatkokouluttautumisen mahdollisuus, jolloin alan vaihtaminen käy helpommin. Jatkossakin tulee säilyttää erillinen ylioppilastutkinto ja erilliset korkeakoulujen pääsykokeet.