Talous ja Työllisyys

Työ ja yrittäminen ovat yhteiskuntamme kivijalka, jonka avulla palvelut sekä hyvinvointivaltio rahoitetaan. Hyvinvointivaltion tulee pitää huolta kansalaisistaan koko elinkaaren ajan ja mahdollistaa kouluttautuminen, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yleisturvaan perustuva sosiaaliturva. Erityisesti lapsuus ja vanhuus on turvattava.

Korostan sosialidemokraattisia ja kristillisiä arvoja: Ihmisiä ei jätetä heitteille. Köyhyyden vähentämiseksi tullaan tarvitsemaan paitsi julkista taloutta vahvistavia toimia, myös aiempaa täsmällisempää tukien kohdistamista. Tämä on mahdollista vastuullisella talous- ja työllisyyspolitiikalla.

Vapaa markkinatalous luo kasvua 

Suomen menestys rakentuu vapaalle markkinataloudelle. Kun yrityksillä on vapaus ja mahdollisuudet kokeilla ja kasvaa, syntyy Suomeen uusia innovaatioita, työpaikkoja ja verotuloja. Suomessa tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyinen toimintaympäristö, johon yritykset haluavat investoida.

Kilpailukyky ei kuitenkaan synny pelkistä matalista veroista vaan yritykset tarvitsevat osaavaa työvoimaa, puhdasta ja edullista energiaa sekä ennustettavan toimintaympäristön, jossa pelisäännöt eivät muutu hallituskausittain. Kilpailun on oltava reilua ja pienellä yrittäjällä oltava samat mahdollisuudet kuin isollakin toimijalla. 

Tavoitteet: 

  1. Suomalaisyritysten kasvua ja kansainvälistymistä tulee tukea.

  2. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta tulee keventää, koska se vauhdittaa kotimaista kysyntää.

Työllisyys ja reilu työelämä 

Korkea työllisyys on tehokkain tapa vahvistaa julkista taloutta. Tulee tavoitella 80 % työllisyysastetta ja tämän jälkeen täystyöllisyyttä. Työn tuottavuuden kasvaessa hyvinvoinnin tulee jakautua koko kansalle. 

Työllisyyden vahvistamiseksi pitää pohtia useita keinoja, niin alueellisia, kuin valtakunnallisia. Osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään pitää kehittää. Lisäksi täsmäkoulutusta tarvitaan muun muassa teollisuuden investointien tukemiseksi.

Ammattiyhdistysliikettä tarvitaan edelleenkin työntekijöiden turvana, muuten ei paikallisissakaan neuvotteluissa voida onnistua.

Tavoitteet: 

  1. Työelämän reiluista pelisäännöistä tulee pitää kiinni.

  2. Työvoimapulaan tulee vastata kokonaisvaltaisesti: parannetaan työoloja ja palkkoja sekä lisätään työperäistä maahanmuuttoa.

  3. Parannetaan osatyökykyisten mahdollisuuksia osallistua työelämään.

  4. Työelämästä tulee tehdä joustavampaa ja perheystävällisempää. 

  5. Palkka-avoimuutta tulee lisätä sekä työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta parantaa.

Oikeudenmukainen verotus 

Kotitalouksien ostovoimasta on pidettävä huolta. Pieni- ja keskituloisten kulutuksesta suurin osa tapahtuu kotimaassa, joten erityisesti heidän työnsä verotusta tulee keventää, sillä se vauhdittaa suoraan kotimaisia markkinoita ja paikallisia yrityksiä.  

Kevennykset on kuitenkin rahoitettava vastuullisesti. Verotuloja saadaan lisää esimerkiksi: 

  • yhteisöveron alennuksen peruminen (841 Me)

  • listaamattomien yhtiöiden osinkojen verohuojennusten korjaaminen (268 Me)

  • sijoitusvakuutusten verotuksen kiristäminen (120 Me)

  • konsernien korkovähennysten rajaaminen (100 Me)

Tavoitteet: 

  1. Pieni- ja keskituloisten palkansaajien, yrittäjien ja eläkeläisten verotusta tulee keventää, koska se vauhdittaa kotimaista kysyntää.

  2. Verotuksesta oikeudenmukaisempaa: veropohjaa tiivistetään ja verovälttelyyn puututaan.

Kiertotalous ja vihreä siirtymä 

Talouskasvu on tärkeää, mutta tulee myös huolehtia siitä, miten jo nyt käytettävissä olevat resurssit käytetään tehokkaasti. Kiertotaloudella on tässä keskeinen rooli. 

Kiertotaloudessa materiaalit pysyvät käytössä pitkään, ja yhden toimialan sivutuotteesta tulee toisen raaka-aine. Näin parannetaan yritysten kannattavuutta ja vähennetään riippuvuutta tuontiraaka-aineista. Kiertotalous on markkinataloutta parhaimmillaan nimittäin hukkaa vähentämällä syntyy uutta liiketoimintaa. 

Oulun seudulla on tähän erinomaiset edellytykset. Metsä-, metalli- ja kaivosteollisuus antavat mahdollisuuden jalostaa uusia tuotteita. Korkeatasoinen tutkimus mahdollistaa kehittämisen. Perämeren tuulivoimapuistot ja niiden tukemana vetyteknologian käyttöönotto voivat tuoda alueelle runsaasti investointeja ja työpaikkoja. 

Kehitystä voidaan vauhdittaa julkisen sektorin hankinnoilla. Kun valtio ja kunnat suosivat kestäviä ratkaisuja, syntyy kysyntää myös uusille suomalaisille tuotteille. 

Tavoitteet: 

  1. Investoidaan koulutukseen, tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä vihreään siirtymään.

  2. Tehottomia sekä ympäristölle haitallisia yritystukia tulee karsia.