Ilmasto on korvaamaton

Osallistuin kansainväliseen ilmastolakon päivään viikko sitten, perjantaina 15.3. Kyseessä on ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittama “Skolstrejk för Klimatet” -mielenilmaus, josta on kasvanut globaali ilmiö. Nuoret ympäri maapallon ovat liikkeellä ilmaston puolesta Gretan innoittamana. Samoin Oulussa, jossa oli satakunta nuorta mukana kaupungintalon, Oulun torin ja Rotuaarin aukion ilmastolakko-tapahtumissa. Päällimmäisenä tuntemuksena jäi mieleen ihailu näitä nuoria ja heidän päättäväisyyttään kohtaan. Nuorten viesti kuuluu: ilmasto on korvaamaton - nyt on pakko toimia.

Ihmettelen aikuisia, jotka kritisoivat ilmastolakkoa ja koululaisten siihen osallistumista. Tapahtumapäivänä tapasin opettajia, jotka olivat tulleet lakkoon yhdessä oppilaidensa kanssa ja nuoret tekivät myöhemmin oppimispäiväkirjan päivän tapahtumista. Mielestäni tämä on oikea tapa suhtautua asiaan, sillä osallistuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen on opettavaista ja sivistävää. Todella usein saamme lukea lehdistä, kuinka nuoret eivät ole kiinnostuneita vaikuttamisesta tai politiikasta ja se murentaa edustuksellista demokratiaa. Nyt, kun nuoret ovat aidosti huolissaan ilmasto- ja ympäristöasioista, niin nuorten huoli leimataan ”lintsailuksi”. Tämä ei ole oikein. Vähättelyllä yritetään murentaa yhtä niistä harvoista vaikutuskeinoista, mitä alle äänestysikäisillä nuorilla on käytössään.

Ilmastonmuutos koskettaa ennen kaikkea lapsia ja nuoria, sillä he elävät nyt tehtävien päätösten ja ratkaisujen kanssa pisimpään. Ympäristö- ja ilmastopolitiikan tulee olla kestävää, koska sillä turvataan sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Onkin tärkeää, että lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin. Samalla se toivottavasti herättelee vanhempia ikäpolvia. Nuoret tekevät arjessaan paljon ilmasto- ja ympäristötekoja, kuten kierrättävät vaatteitaan ja tavaroitaan, käyttävät joukkoliikennevälineitä ja polkupyörää, suosivat kasvisruokavaliota, kierrättävät jätteet ja muovin ja ennen kaikkea puhuvat ilmaston puolesta, jotta viesti leviäisi. Nuorista on syytä ottaa mallia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarvitsemme toimivaa kansainvälistä yhteistyötä. Suomi on heinäkuusta 2019 alkaen EU:n puheenjohtajamaa ja tuolloin Suomella on mahdollisuus olla suunnannäyttäjänä ilmastoasioissa paitsi koko EU:n tasolla, niin myös globaalilla kentällä.

Ilmastotavoitteisiin vastaaminen on keskeisin ympäristöpoliittinen haaste luonnon monimuotoisuuden katoamisen rinnalla. Tulevalla hallituskaudella ilmasto- ja ympäristövaikutukset on arvioitava kaikessa päätöksenteossa. Suomen tulee tavoitella hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja selvästi hiilinegatiivista yhteiskuntaa vuosisadan puoleenväliin mennessä. Julkisissa investoinneissa ja yritystukijärjestelmässä tulisi suosia päästötavoitteisiin sitoutuneita yhtiöitä. Verotusta tulisi uudistaa siten, että sillä ohjataan kaikkia toimijoita tavoittelemaan päästövähennyksiä. Yksi tällainen keino olisi kestävän kehityksen arvonlisävero, jossa luontoa säästävät, materiaaleja tehokkaasti käyttävät sekä kierrätettävät ratkaisut saisivat suotuisan verokohtelun, kun taas ympäristöä kuluttavat ja päästöjä lisäävät ratkaisut sekä hyödykkeet olisivat kovemman verotuksen kohteena. Tasaveron kaltaisia haitta- ja ympäristöveroja tulee kuitenkin välttää, sillä ne kurittavat liikaa matalatuloisia. Ympäristönsuojelun kustannuksia tulee kohdentaa järkevästi ja oikeudenmukaisesti ja siksi esimerkiksi pohjoisessa, jossa välimatkat ovat pitkiä, on varmistettava, että liikkumiseen välttämättömien kulkuvälineiden verotus ei ole kohtuutonta tavalliselle ihmiselle. Oulun kannalta merkittävä parannus olisi Ouluun ulottuva kaksoisraide, jolloin ympäristöystävällisemmästä liikennöintimuodosta, raideliikenteestä, tulisi potentiaalinen vaihtoehto korkeapäästöiselle lentoliikenteelle.

Suomen on aika olla ilmastoasioissa edelläkävijä ja suunnannäyttäjä. Otetaan meidän lapsista ja nuorista mallia: osallistutaan ilmastotalkoisiin, ollaan aktiivisia, tehdään tarvittavia poliittisia päätöksiä, sillä meillä ei ole vaihtoehto B:tä - There is no Plan(et) B. Ilmasto on, korvaamaton.

Miina-Anniina Heiskanen